Tervetuloa Liityntäkatalogiin
Liityntäkatalogi on ajantasainen hakemisto Suomi.fi-palveluväylän liitynnöistä. Liityntäkatalogin tarkoituksena on auttaa palvelun tuottajia ja toteuttajia kehittämään tehokkaampia sähköisiä palveluita ja tukea tietojen uudelleenkäyttöä. Liityntäkatalogiin kuvataan sähköiset palvelut, joissa käsiteltävät tiedot ovat muiden tietojärjestelmien hyödynnettävissä.
Rekisteröityminen Liityntäkatalogiin tapahtuu Suomi.fi-palveluväylän käyttöönoton yhteydessä. Organisaatio ilmoittaa yhden tai useamman pääkäyttäjän Liityntäkatalogin tietojen täydennystä varten.
Liityntäkatalogin tuottaa Väestörekisterikeskus. Lisätietoja Suomi.fi-palveluista: esuomi.fi.
Organisaatiot, joilla on liityntöjä
Suomen metsakeskus
Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Tehtävämme on edistää kestävää metsätaloutta ja alan elinkeinoja sekä neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Toimintaamme ohjaa ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
CSC
CSC Tieteen tietotekniikan keskus https://www.csc.fi/fi
Palveluväylään liittyneet organisaatiot
Asumisen rahoitus- ja kehittamiskeskus
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARA myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. ARA on myös mukana asumisen kehittämiseen ja asuntomarkkinoiden asiantuntijuuteen liittyvissä hankkeissa ja tuottaa alan tietopalvelua.
Energiavirasto
Energiavirasto on lupa- ja valvontaviranomainen, joka valvoo ja edistää sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimintaa, päästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Toimeenpanemme suomalaista ja eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa. Tavoitteemme on edistää ilmastotavoitteiden kustannustehokasta toteutumista sekä energiamarkkinoiden tehokasta toimintaa.
Etela-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtyma
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 18 Etelä-Pohjanmaan kuntaa, joissa on asukkaita yhteensä lähes 200 000. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on edistää piirin asukkaiden terveyttä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa huolehtimalla sairaanhoitopiirille määrätyistä erityisvelvoitteista ja tuottamalla erikoissairaanhoidon palveluja alueen väestölle.
Finnvera Oyj
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA).
Helsingin kaupunki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Helsingin seudun noin 1,44 miljoonaa asukasta ja 760 000 työpaikkaa käsittävän talousalueen keskus. Helsinkiä johtaa pormestari ja neljä apulaispormestaria. Helsingissä on neljä toimialaa; kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, sosiaali- ja terveys sekä kulttuuri ja vapaa-aika.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite on maakunnallinen perus- ja erikoispalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteenliittävä kuntayhtymä. Soite tarjoaa julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita Keski-Pohjanmaan alueen asukkaille saumattomien palveluketjujen muodossa. Palveluihimme kuuluvat: - Päivystyspalvelut - Avoterveydenhuolto - Suun terveydenhuolto - Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Laboratorio- ja kuvantamispalvelut - Lääkehuolto - Kuntoutus - Erikoissairaanhoito - Perhepalvelut - Aikuisten sosiaalipalvelut - Vammaispalvelut - Väestön palvelutarpeeseen ja ikärakenteeseen joustavasti mukautuvat vanhustenpalvelut Haluamme taata alueen asukkaille heidän tarvitsemansa palvelut, lähipalvelujen saannin sekä alueen erikoisosaamisen ja päivystävän sairaalan palvelut. Jäsenkuntia Soite-kuntayhtymässä on kymmenen, joiden yhteenlaskettu väestöpohja on noin 78 000 henkilöä, mutta käytännössä Soite-kuntayhtymään kuuluva erikoissairaanhoidon osa, Keski-Pohjanmaan keskussairaala, on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 asukkaalle. Soiten jäsenkunnat ovat: Kokkola, Kannus, Kruunupyy, Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Toholampi, Perho sekä Reisjärvi (osajäsen). Soite-kuntayhtymän tunnuslause on ”Ihminen keskiössä”. Tuon tunnuslauseen ja perusperiaatteen ympärille tiivistyy koko keskipohjalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän perusajatus. Soitessa palvelut yhdistetään asiakas- ja potilaslähtöisellä tavalla, jossa sekä sosiaali- että terveydenhuollon yksiköt toimivat tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä. Soitessa työskentelee noin 3600 eri alan ammattilaista, suurimpina ryhminä hoitotyön henkilöstö sekä lääkärit.
Kiteen kaupunki
Kiteen kaupunki on n. 11 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Karjalan eteläosassa.
Kokkolan kaupunki
Kasvava ja kehittyvä Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakunnan keskuskaupunki. Kaksikielinen, runsaan 48 000 asukkaan Kokkola on tunnettu kulttuuristaan, liikunnasta, kattavasta koulutustarjonnasta ja monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Kokkolassa on pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä. Kokkolan satama on liikenteeltään maan suurimpia yleissatamia. Kaupungista on hyvät liikenneyhteydet junalla, lentäen ja maanteitse. Kokkola kuuluu pyöräilykaupunkien verkostoon. Kaupungin väkiluku kasvaa vuosittain noin 250 uudella asukkaalla. Kaupungin palveluksessa on runsaat 2 000 työntekijää. Kaupunkiorganisaatio koostuu sivistystoimen, teknisen toimen ja konsernihallinnon ja -palveluiden yksiköistä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös yhtiöitä sekä yksi liikelaitos, Kokkolan Vesi.
Kotkan kaupunki
Merikaupunki Kotka sijaitsee keskeisellä paikalla, monien väylien varrella. Kotka on Suomenlahden rannikolla ja Kymijoen suistossa ja sinne johtaa uusi E18-moottoritie. Moottoritietä pääsee Helsinkiin reilussa tunnissa. Pietariin on matkaa n. 280 km. Kaupunki tunnetaan esimerkiksi Suomen suurimmasta yleissatamasta, kauniista puistoista, teollisuudesta ja Meripäivistä. Kotka on myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. Kotkassa on noin 54 000 asukasta.
Liperin kunta
Liperi on kolmen taajaman ja 12 450 asukkaan kaunis ja elinvoimainen kunta Joensuun kupeessa Pohjois-Karjalassa. Liperi on viihtyisä asuinkunta, jossa on hyvät liikenneyhteydet lähialueen kaupunkeihin ja kauemmaksikin vaikkapa lentäen. Luonnonrauha ja vesistöt houkuttelevat joka kesä vapaa-ajan asukkaita Liperiin. Liperissä on noin 3000 vapaa-ajan asuntoa. Liperin tunnetaan myös Pohjois-Karjalan leipäpitäjänä laajojen viljelyalueidensa ansiosta.
Pietarsaaren kaupunki
Meren äärellä sijaitseva Pietarsaari on perinteikäs ja tunnelmallinen kaupunki Pohjanmaalla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Rautatie, satama ja lentokenttä palvelevat niin alueen asukkaita kuin yrityksiäkin ja tukevat jokainen omalta osaltaan Pietarsaaren vireyttä ja kansainvälisyyttä. Pietarsaari on juuri sopivan kokoinen (noin 20 000 asukasta): niin iso, että sieltä löytyvät monipuoliset palvelut, mutta samalla niin pieni, että asioihin on helppoa osallistua ja vaikuttaa. Hurmaava vanhakaupunki ja uudistuva keskusta muodostavat hienon kokonaisuuden, jota kaksikielinen, eläväinen ilmapiiri täydentää.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja ja luo edellytyksiä terveystieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on 23 jäsenkunnan omistama kuntayhtymä. Jäsenkuntia ovat Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kihniö, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuu yhteensä yli puoli miljoonaa asukasta. Hoidon tuottaa Tampereen yliopistollinen sairaala, johon kuuluvat - Tays Keskussairaala Tampereella - Tays Hatanpää Tampereella - Tays Sastamala Sastamalassa - Tays Valkeakoski Valkeakoskella - Tays Pitkäniemi Nokialla Osan palveluista tuottavat sairaanhoitopiirin omistamat osakeyhtiöt ja liikelaitos. Tekonivelleikkaukset tekee Tekonivelsairaala Coxa, sydänpotilaita tutkitaan ja hoidetaan Tays Sydänsairaalassa ja laboratoriotoiminnasta vastaa Fimlab Laboratoriot Oy. Kuvantamistutkimuksista ja lääkehuollon palveluista vastaa Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos. Tampereen yliopistollinen sairaala tuottaa palveluja myös erityisvastuualueensa sairaanhoitopiireille, joita ovat Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat kaikki Pohjois-Karjalan 13 kuntaa.
Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 14 kunnan alueella. Lisäksi kuntayhtymä järjestää ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut Pohjois-Karjalassa. Kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017. Siun sotessa on yhteensä noin 7 000 työntekijää. Alueella on noin 170 000 asukasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on jaettu kolmeen toimialueeseen: ikäihmisten palvelut, terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä perhe- ja sosiaalipalvelut.
Porin kaupunki
Pori on 85 000 asukkaan kaupunki Satakunnassa. Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558.
Rovaniemen kaupunki
Rovaniemi on kehittyvä yli 61 000 asukaan kaupunki, jossa arktisuus nähdään mahdollisuutena. Monikulttuurinen Rovaniemi on kansainvälisesti tunnettu joulupukin kotikaupunki sekä matkailu- ja osaamiskeskittymä. Alueen verkostomainen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa säännöllisesti uusia innovaatiota. Vilkas yritystoiminta parantaa työllistymismahdollisuuksien syntymistä. Arktinen olosuhdeosaaminen on kaupungin keskeinen vetovoimatekijä.
Seinäjoen kaupunki
Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Seinäjoella on 62 676 asukasta. Kahdeksan kunnan muodostamalla Seinäjoen kaupunkiseudulla asukkaita on noin 150 000. Seinäjoki tarjoaa laadukasta koulutusta aina peruskoulusta yliopistotasolle, hyviä työpaikkoja ja Suomen kuudenneksi suurimman markkina-alueen keskuksena erittäin kilpailukykyiset ja houkuttelevat kaupan palvelut. Viihtyisä kaupunkiympäristö, lyhyet välimatkat ja monipuoliset asumismuodot leimaavat kaupungin arkea. Seinäjoki tunnetaan akateemikko Alvar Aallon suunnittelemasta ainutlaatuisesta hallinto- ja kulttuurikeskuksesta sekä virkeistä kesätapahtumistaan: Provinssi, Tangomarkkinat, Solar Sound ja Vauhtiajot houkuttelevat vuosi toisensa jälkeen kymmenet tuhannet ihmiset viihtymään kaupungissamme. - Asukasluku: 63 148 (30.9.2018) - Pinta-ala: 1 469,23 km² (maapinta-ala 1 431,77 km², vesistöjä 37,46 km²) - Perustamisvuosi: 1868, kaupungiksi 1960 - Kaupungin tuloveroprosentti (v. 2018): 21,00%
Sodankylan kunta
### Sodankylä - Lapin tähtikunta Sodankylä on vilkas, viihtyisä ja kehittyvä Lapin tähtikunta. Sodankylä tarjoaa kaupunkitasoiset palvelut asukkailleen ja matkailijoille sekä loistavat mahdollisuudet yritystoiminnalle. Sodankylässä sijaitsevat mm. Kevitsan ja Pahtavaaran kaivokset, Luoston ja Kakslauttasen matkailukeskukset, Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallispuistot sekä lukuisia muita matkailu- ja kulttuurinähtävyyksiä. ### Toiminta-ajatus ja visio Sodankylän kunnan toiminnan tarkoituksena on luoda hyvän elämän edellytyksiä alueen asukkaille. Vuoden 2020 kehitysvisiomme on olla hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää.
Tilastokeskus
Tilastokeskus on asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia luotettavia tilastoja, selvityksiä ja aineistoja tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten. Tuotamme valtaosan Suomen virallisista tilastoista. Kehitämme tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Tilastokeskuksessa työskentelee noin 800 eri alojen asiantuntijaa. Puhelin- ja käyntihaastatteluja tekevät tilastohaastattelijat eri puolilla maata.
Tornator Oy
Tornator Oyj lyhyesti: Ydintoimintaamme ovat puun tuottaminen ja hakkuuoikeuksien myynti. Pääliiketoimintamme ohella myymme laadukkaita rantatontteja ja maa-aineksia sekä vuokraamme käyttöoikeuksia mailtamme.
Turun kaupunki
Turku ympäristökuntineen on vireä Itämeren alueen kasvukeskus. Monipuolinen elinkeinorakenne, dynaamiset yritykset, korkealuokkainen koulutus-, kulttuuri- ja palvelutarjonta sekä kaunis saaristo muodostavat Turussa vetovoimaisen yhdistelmän. Turussa oli vuoden 2016 lopussa 187 604 asukasta. Koko seutukunnassa oli 325 340 asukasta. Opiskelijoiden osuus Turussa on suuri. Kaupungissa on kaksi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua, joissa on yhteensä yli 29 000 opiskelijaa. Asukkaiden, opiskelijoiden ja yritysten lisäksi Turku houkuttelee matkailijoita. Turku on yksi Suomen suosituimmista matkailu- ja kongressikaupungeista. Turun kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä muiden kaupunkien ja eri sidosryhmien kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Turulla on toimistot Pietarissa ja Brysselissä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on 270 hengen lupa- ja valvontaviranomainen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tukes valvoo toimialojensa tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä.
Utsjoen kunta
Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka) on Suomen pohjoisin kunta, joka sijaitsee Lapin läänissä. Kunnassa asuu 1250 ihmistä ja sen pinta-ala on 5370,5 km2, josta 202,93 km2 on vesistöjä. Kunnan kylät ovat kirkonkylä, Karigasniemi/Outakoski (Gáregasnjárga/Vuovdaguoika) ja Nuorgam (Njuorggán). Asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon (Deatnu ~ iso virta) varrelle. Utsjoki on Suomen ainoa kunta, jossa on saamenkielinen enemmistö. Utsjoen naapurikunnat ovat Inari sekä Norjan puolella Karasjoki, Tana ja Uuniemi. Tenon ja sen sivujokien rannoilla on asuttu jo tuhansia vuosia. Utsjoen kunnan alueella on useita kivikautisia asumapaikkoja. Ei tiedetä varmasti, keitä kivikautiset esivanhemmat olivat ja mikä on heidän suhteensa nykyisiin asukkaisiin - he ovat kuitenkin jättäneet jälkeensä kiviesineitä ja niiden valmistamisessa syntyneitä iskoksia sekä mahdollisesti lainasanoja saamen kieleen. Saamelaiset olivat pitkään alueen ainoita asukkaita. Tällä hetkellä Utsjoen kunnan asukkaista noin puolet puhuu saamea äidinkielenään. Itsenäiseksi kunnaksi Utsjoki muodostettiin vuonna 1876. Kalastus, poronhoito ja karjatalous sekä metsästys ja marjastus turvasivat elannon silloisille utsjokelaisille. Tällä hetkellä Utsjoen työpaikoista on alkutuotannossa joka kymmenes, yksityisten tai julkisten palveluiden piirissä on kolme työpaikkaa neljästä. ### Utsjoki lukuina - Perustamisvuosi: 1876 - Veroprosentti 2017: 20,5 % - Asukasluku 31.12.2016: ennakkotieto 1239 - Pinta-ala: 5370 km² - Asukkaita/km²: 0,23 ### Välimatkat: - Helsinkiin 1267 km - Ivaloon 164 km - Rovaniemelle 453 km - Sodankylään 325 km - Turkuun 1280 km - Tampereelle 1136 km
Valtiokonttori
Valtiokonttori on noin 300 henkilön monialainen palveluvirasto. Se tuottaa valtion sisäisiä talouteen ja henkilöstöön liittyviä konsernipalveluja, vastaa valtion lainanotosta sekä velan- ja kassanhallinnasta, hoitaa valtion kirjanpitoa ja tapaturmakorvauksia sekä myöntää kansalaisille sotilasvamma- ja rikosvahinkokorvauksia ja hallinnoi valtion myöntämiä lainoja, korkotukia ja valtiontakauksia.
Valvira
Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. Valvomme sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta. Myönnämme sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaamme aluehallintovirastoja tavoitteena yhdenmukaiset lupa-, ohjaus- ja valvontakäytännöt koko maassa.
VERO
Verohallinto kerää verot ja turvaa siten yhteiskunnan toiminnan. Verotuloja tilitetään vuosittain yli 50 miljardia euroa. Verohallinto turvaa verojen kertymisen antamalla ennakoivaa ohjausta ja hyvää palvelua sekä valvomalla verojen kertymistä uskottavasti. Tavoitteena on auttaa asiakkaita toimimaan omatoimisesti ja oikein. Verohallinnon asiakkaita ovat yksityishenkilöt sekä yritykset ja yhteisöt. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/